Viisi huomiota Vaarallisesta tehtävästä
helmikuu 10, 2012
1. Mission: Impossible on siitä poikkeuksellinen ison rahan toimintaelokuvien sarja, että sen jokainen osa on selkeästi ohjaajansa näköinen. Näin siitä huolimatta, että elokuvat ovat aika selkeästi Tom Cruisen egoprojekteja. Kahden luokattoman huonon osan jälkeen puikoissa on Brad Bird, joka on saanut tuotua animaatioistaan tuttua elokuvanteon iloa myös tosimaailmaan.
2. Ghost Protocolin alku antaa odottaa, että tämä riemu saavuttaisi spielbergiläiset suhteet. Sitten turpaanvedon paras puhti tuhlataan käsivaravatkaukseen. Kun elokuvan koukku on huimissa stunteissa ja jännityksen nokkelassa kasvattelussa, perinteinen myllytys tuntuu vain liisteriltä kohokohtien välissä. Hollywood ei enää osaa kuvata toisiaan moukaroivia ihmisiä.
3. Toimintasankarit ovat jo jonkin aikaa noudattaneet tehokkuuden periaatetta. Konnia krapuloissaan tappavien äijien tilalle ovat tulleet informaatiota tietokoneen nopeudella prosessoivat tehosuorittajat. Kehityksen keulakuvana patsastelee Tom Cruise, jonka kiihtyvä stunttihinku vaikuttaa kilpajuoksulta vanhenemista vastaan. Tällainen kireys johtaa karismavajeeseen, jota lakkaamatta höpöttävät side-kickit eivät paikkaa.
4. Sankarien koneenkaltaistumista lienee sekin, että lyöntiäänistä on viime vuosina kadonnut kaikki lihaisuus. Nykyiset nyrkkitappelut kuulostavat ympäriinsä lentelevien metallikappaleiden kakofonialta.
5. Näppärän jännittäviä pulmatilanteita vyöryttävä Ghost Protocol nousee 2000-luvun parhaiden amerikkalaisten toimintaelokuvien joukkoon, jonnekin Casino Royalen ja Medusan sinetin rinnalle. Näille kaikille yhteistä on yhden ison toimintakohtauksen ja sen valmistelujen mittainen ylipituus.
Protesti: Medusan verkko on ihan helposti Bourne-sarjan paras ja elokuvallisesti kiinnostavin. Enkä muuten unohtaisi Cruisen Knight And Daytä, joka pari kesää sitten teilattiin aika pahoin, mutta josta itse löysin nimenomaan sitä huumoria ja rentoutta, mitä M:I-sarjasta on puttunut. Muuten hyviä huomioita, joille tuli kovasti nyökyteltyä.
Aloin itse asiassa tätä tekstiä kirjoittaessani miettiä, olisiko tuosta Knight and Daystä johonkin. Täytyy siis katsastaa.
Bournet olen nähnyt vain ensi-iltakierroksillaan ja muistikuvat ovat hataria, mutta niistä viimeinen oli ainoa, joka tempaisi todella mukaansa. Täytyisi ottaa uusintakatseluun nekin.
Aika tasapaksuksi jäi hyvän alun jälkeen. Cruise jaksoi oikein hyvin ja oli minusta karismaattinen. Ei tämä noiden mainitsemiesi verrokkien veroinen kyllä ollut. Kumman seesteinen loppu jaaritteluineen ja vaimoineen. Eikä Samuli tainnut kertaakaan päästä samaan kohtaukseen Tompan kaa.
Kyllähän tuo kovasti Samulia leipoi hiekkamyrskyssä.
Jos sanot näin, niin pitänee katsoa uudelleen. Juuri se hiekkamyrsky minua vaivasi, ja muut väkinäisetkin keinot estää näyttelijöitä näkymästä kunnolla otoksissa yhtä aikaa.
Kun Edelmann juoksi Cruisea pakoon, näytettiin Wistromia selän puolelta. En ole ihan varma oliko kyseessä suomalainen näyttelijä, vai stuntti. Miksi Wistrom ei näissä tilanteissa koskaan katsonut taakseen? Trailerissakin näkyy, kun Wistrom juoksee ruudun/kankaan vasempaan kulmaan, mutta en minä ainakaan ehtinyt saada kasvoista selvää, kun leikkaus tehdään niin lähellä hahmon poistumista.
Hiekkamyrskyssä näkymättömyyttä käytetään hyväksi, kumpikin hahmo näkyy eri kerroilla. Muistaakseni he eivät hiekan keskellä kohtaa (ainakaan niin, että kummankin kasvot näkyisivät).
Autokohtauksessa kummankaan kasvot eivät ole yhtä aikaa kuvassa. Kun Hunt “leipoo” auton katolta Wistromia, nähdään vain Ethanin käsivarsi ja “Cruisen” liehuva tukka – kasvot ovat auton sivuikkuna kehikon peitossa tai niin tummana, ettei voi tunnistaa. Siinä Edelmann taas näkyy. Samoin, kun Cruisea näytetään katolla, ajajaa ei näe.
En tiedä, onko kukaan asiaa näyttelijältä kysynyt. Käsittääkseni Edelmann ei ole retostellut yhteisillä kohtauksilla, vaan toimittajat ovat niitä päätelleet olevan, kun hänen hahmollaan Wistromilla niitä on.
Tämä on vain mutu-tuntuma, mutta ihmettelen, että jos näyttelijät ovat olleet samaan aikaan samassa paikassa, ei kuitenkaan yhtä ainoaa selvää otosta heistä näy yhdessä. Se tuntuisi tuhlaukselta! Järisyttävä salaliittoteoriani perustuu siihen, että sivuhenkilöitä kuvaisi megabudjetin elokuvassa yksi kameraryhmä, päänäyttelijöitä toinen. And never the twain shall meet.
Autonkattokohtauksesa on yksi stilli, jossa näyttelijät näyttävät olevan yhdessä. En epäile photoshoppia, vaan jälkikäteen lavastettua studiokuvausta.
Yhden kerran Wistrom ja Hunt näkyvät yhdessä. Edelmann seisoo taustalla liukuportaiden yläpäässä ja Cruise aivan etualalla. Jos edellä oleva pitää paikkansa, liukuporraskuva on yhdistetty kahdesta eri otoksesta, mikä on kai aika helppoa, kun näyttelijöiden jalatkaan eivät näy samassa tilassa.
Tämä on ehkä sivuseikka, mutta valaisevaa blockbusterien tehokasvatuksen kannalta. Ja selvittää myös sen, miksi ne eivät tunnu niin in your face -aidoilta kuin luomutuotteet, joissa näyttelijätkin ovat face to face.
Nyt vain odotan, että Edelmannin antama jokin lausunto tai joku elokuvan useampaan kertaan ja tarkemmin katsonut kumoaa korttitaloni!
Lähinnä arvelisin tuon johtuvan laiskasta kuvakerronnasta. Jonkun Edelmannin palkka nyt on sen verran pieni, etten näe mitään syytä siihen, miksi häntä ei olisi voinut käyttää kuvauksissa samaan aikaan kuin Cruisea. Ei sillä, etteikö kakkosyksikkö tuollaisista toimintakohtauksista suurelta osin vastaisi.
Siinä mielessä Edelmannin rooli oli hyvinkin mielenkiintoinen, että harvoinpa sitä on multipleksin isoimmassa salissa jännittämässä täpötäyden salin kanssa sitä, millä tavalla jotain pientä sivuosan näyttelijää kuvataan. Siinä sitten tulee panneeksi merkille, kuinka vähän näyttelijöillä on tällaisessa kuvakerronnassa ihan oikeaa ja valkokankaalta välittyvää vuorovaikutusta toistensa kanssa.
Stuntin palkka on vielä pienempi. Ja on tehokkaampaa kuvata sivuosahenkilöiden kohtauksia samaan aikaan toisaalla, kun tähti tekee omia kohtauksiaan isompien vastanäyttelijöiden kanssa. Rennerin kanssahan Edelmann tappelee kyllä.