Social Network ja väärinkäytetty tekniikka

marraskuu 11, 2010

Kehuttu Social Network lukeutuu David Fincherin parhaimpiin töihin. Varsinkin sen ensimmäinen puolituntinen on mahtavaa internetin ja reaalimaailman välisen suhteen luotaamista. Myöhemmin elokuva tasaantuu ”vain” erittäin hyvin kirjoitetuksi ja ohjatuksi draamaksi nälkäisistä nuorukaisista ison bisneksen pyörteissä. Näyttelijät ovat loistavia kautta linjan.

Pari teknistä huomiota on pakko tehdä.

Valhalla Risingin yhteydessä parjaamani Red One -kamera pärjäsi tällä kertaa paljon paremmin. Valoherkän Mysterium X -sensorin avulla luodut hämärät kuvat Harvardin kampuksesta olivat vaikuttavia. Tosin valoisammat kohtaukset tekivät jälleen selväksi sen, että luonnonvalo näyttää digikuvattuna jotenkin kuolleelta. Toisaalta tekijät osasivat myös hyödyntää kuvan kliinisyyttä tarkoituksellisen rumasti valaistuissa toimistokohtauksissaan.

En tiedä oliko näkemässäni filmikopiossa vikaa, mutta etenkin ensimmäisen kohtauksen aikana värimäärittely tuntui olevan aivan pielessä. Kuvien väripaletti tuntui vaihtuvan joka toisella leikkauksella. Sääli, koska ensimmäinen kohtaus on todella hieno.

Fincher on tunnettu mielikuvituksekkaasta tietokonetehosteiden käytöstään, ja tälläkin kertaa nähtiin jo tutut ikkunoiden läpi leijailemiset. Rytinällä metsään mentiin kuitenkin siinä vaiheessa, kun mukamas kylmässä värjöttelevien hahmojen hengitys pantiin jälkikäteen höyryämään äärimmäisen falskeilla digikikkailuilla. Samaa sarjaa oli myös lumisade, joka olisi ollut paremmin kotonaan uudessa Toy Storyssa.

Social Network ei ole mikään jättibudjetin elokuva, mutta luulisi, että tekijöillä olisi ollut rahaa edes keinolumeen. Ylipäätään digiefektien kanssa tunarointi nykyelokuvissa herättää ihmetystä: onko kyse vain pihtailusta, vai eivätkö tekijät todellakaan tunnista tehosteidensa perinpohjaista surkeutta?

Mainokset

5 vastausta to “Social Network ja väärinkäytetty tekniikka”

  1. Jussi S said

    Kävin katsomassa leffan Tampereen Plevnassa ja tein saman huomion värimäärittelystä – pahimmillaan Minghellan naama vaihteli ruskeasta keltaiseen leikkausten välillä. Tosi hämmentävä juttu, koska ongelmahan olisi ollut varmasti korjattavissa jälkituotannossa ranneliikkeellä.

    Digitaalisen kuvausformaatin ”kuollut luonnonvalo” tuntui Social Networkissa jatkuvasti tiedostetun korostetulta, mistä pidin – kliininen yleisilme toimi tässä tarinassa edukseen elektronista scorea myöten. Olen nähnyt toistaiseksi muutamia Redillä kuvattuja leffoja, joita en olisi ennen lopputekstilogoa uskonut sellaisiksi. Suosittelen Kiarostamin Copie Conformea ainakin lämpimästi, sillä se on mielestäni todella hieno muutoinkin kuin kuvaukseltaan!

  2. Monadi: ”…eivätkö tekijät tiedosta tehosteidensa perinpohjaista surkeutta?” Social Networkista ja Fincheristä?

    Et sitten mitenkään paineita omille elokuvillesi itse tässä aiheuttanut…~(;^)~

    Enpä huomannut teknisiä ongelmia, kun en tekniikan ihminen ole. Sen sijaan Harjunpään heikon puheäänen noteerasin. Social Networkissa loistava alkukohtaus vei mukanaan, joten en siinä sitten pieniä heikkouksia huomannut enkä myöskään nörttien höyryhengityksissä tai lumisateessa.

    Eiköhän elokuva joka tapauksessa ole abstraktia ilmaisua myös realistisen aiheen kohdalla, joten enpä pysty suuremmin näissä yhteyksissä ongelmaa näkemään. Tietysti ensi kerralla, kun katson filmin, en nyt sitten pysty muuhun keskittymään, kuin näitä ”virheitä” bongailemaan.

    Mutta tietysti efektien onnistuminen digielokuvan kaudella on kunnioitettava ammattitaidon kysymys, niin kuin vaikkapa elokuvaajan ammatti muutenkin. Joten periaatteessa tietysti näistäkin pitää huomauttaa, kun huomaa.

    Itse en tiennyt esim. että niistä kaksosopiskelijoista toinen oli digikopio. Se meni ihan täydestä – toisin kuin nuorennetut Pitt ja Blanchett kamalassa Buttonissa, joissa poskista näki, ettei tämä ollut elävää lihaa tämä… Mutta jotain omituista olin havaitsevinani siinä soutukilpakohtauksessa, liekö ollut kuinka keinotekoinen koko homma? Vai vaivasiko vain se, että minkä ihmeen ”vaihtelun” takia se soutu piti noin näyttävästi ja suoraan silmään esittää…?

    Yleensä iän kanssa epäonnistutaan. Niin Buttonissa kuin vaikkapa ulkomaisen elokuvan Oscarin saaneessa Katseeseen kätketyssä, jossa poskien ikäviirut eivät näyttäneet aidoilta 25 vuotta vanhentuneilla kasvoilla. Sama ongelma oli myös muuten hyvässä The Hours -elokuvassa Mooren hahmossa.

    Toisaalta maskeerauksen puutteet 40-luvun osaamisella eivät pienennä Citizen Kanea, vaikka ne katsoja huomaakin: Kanen vanhan miehen kurttunaamarin.

    Joten ehkä pitäisi keskittyä siihen, mikä elokuvassa on olennaista. Mitähän se oisi?

    • monadifilmi said

      Muutamat poskettoman huonot tehosteet ihmetyttivät juurikin siksi, että Fincher on muuten aika velho niiden suhteen. Hän on onnistunut hemmetin hyvin käyttämään teknologiaa apunaan sellaisissa yksityiskohdissa, joita katsoja ei lainkaan tehosteiksi tajua. Kuvittelisin, että Zodiacin tapaan Social Networkissakin on kokonaan tietokoneitse luotuja taustoja. Ja vaikka tiesin kaksosten kohdalla käytetyn kikkailun, ei sitä kuvista voinut parhaalla tahdollakaan havaita. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä, että tuollaisia pieniä ja melko yksinkertaisia asioita mennään sitten ryssimään.

      Soutukilvan erikoisesta toteutuksesta on hyvin kirjoittanut Jim Emerson:
      http://blogs.suntimes.com/scanners/2010/10/thinking_in_pictures_the_socia.html

      Jutun voi kiteyttää siihen, että kaikesta kuninkaallisesta loistostaan huolimatta kilpailu on asioiden suuressa mittakaavassa mahdottoman vähäpätöinen, joten se on kuvattu näyttämään miniatyyriltä.

      Mitä sitten tulee olennaisuuksiin keskittymiseen, niin Social Networkista on netissä noin 100 000 yleisluontoista kirjoitusta. Itsekin alussa kehun elokuvan, mutta koska minulla ei ensihätään ollut mitään pakottavaa tarvetta esittää kattavampaa analyysiä, päädyin nostamaan esille muutamia mielenkiintoisena pitämiäni teknisiä huomioita.

  3. Eiköhän Citizen Kanessa maskeeraus ollut parasta mihin silloin pystyttiin.

    Kyllähän järkyttävät tehosteet tappavat immersion tehokkaasti. Tuli mieleen Daredevilin yksi CGI-seinäkiipeily, joka on niin kauhea, että ohjaaja Mark Steven Johnson pyytää kirjaimellisesti anteeksi tehosteen paskuutta DVD:n kommenttiraidalla. Ei kuulemma pystynyt parempaan. Jostain syystä se silti piti laittaa lopulliseen elokuvaan…

    Mutta jos palataan Fincheriin, niin Fight Clubissa on hienoa digitehosteita, joita ei huomaa, mm. hengityshöyry pingiviiniluolassa (taisi olla Titanicin ylijäämätehosteita). Mutta muistelen, että kommenttiraidalla Fincher mainitsee, että kokonaan tietokoneella tehty roskauniversumi-pätkä onnistui vasta viimeisellä yrittämällä juuri ennen ensi-iltaa – jos tietokoneajo olisi epäonnistunut, Fincher olisi käyttänyt aikaisemmin hylkäämäänsä ”ottoa.” Ehkäpä Fincher ei alkanut siirtämään Social Networkin ensi-iltaa ”vain” parempien tehosteiden takia…

    Eipä siinä, Imperiumin vastaiskun tuottaja Gary Kurtz kertoi jossain haastattelussa, että George Lucas olisi jättänyt elokuvan viimeiseen otokseen epäonnistuneen tehosteen avaruusaluksesta, mutta Kurtz suostutteli Lucasia yrittämään vielä kerran.

    • OlliS said

      VFX Podcastissa spekuloitiin, että hengitys olisi tehty kiireellä (studiopomo: ”Hei tajuaaks katsojat että siellä on kylmä? Entä jos niiden hengitys höyryäisi?”), joten on päädytty käyttämään eri efektiotaloa kuin Winkeviin kanssa ja laaduntarkkailu on kussut eli ei siis ole ollut aikaa teettää uusiksi.

      Mene ja tiedä, mutta oli kyllä silmiinpistävä hetki se.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: