Idän ääliö ostaa itsensä ihmiseksi

syyskuu 20, 2011

Steven Spielbergin kepeä komedia Terminaali (2004) on niitä elokuvia, joiden takia ohjaajaan tulee suhtauduttua toisinaan niin kaksijakoisesti. Vakaalla kädellä tehtyä elokuvaa katsoo ilokseen, vaikka sisältö saisi välillä yökkimään.

Elokuvassa Tom Hanks näyttelee Viktor Navorskia, jonka itäeurooppalaisessa kotimaassa tapahtuu vallankumous hänen lentäessään kohti New Yorkia. Koska maattomaksi jäänyttä miestä ei voida päästä Amerikan kamaralle, hän jumittuu kuukausiksi asumaan sikäläisen lentokentän kansainväliselle puolelle.

Lentokenttien terminaalit ovat lähtökohtaisesti läpeensä kaupallisia paikkoja. Tästä lähtökohdasta Terminaali ottaa kaiken irti perusteellisesti. Viktorin kasvutarina törmäilevästä itäeurooppalaisesta kohti arvokkaasti amerikkalaistunutta herrasmiestä näyttäytyy lähes yksinomaan aina vain kalliimpien kulutustuotteiden ja niiden mukana tulevien imagojen haltuunottamisena.

Rahaton Viktor joutuu kehittelemään erilaisia ansaintamenetelmiä, joiden avulla elokuvaan voidaan ujuttaa viipyileviä lähikuvia erilaisista tuotemerkeistä. Ensimmäinen askel matkalla ihmiseksi on juustohampurilaisen ostaminen, mistä on hyvä pian siirtyä jättikokoisen hampurilaisaterian kimppuun. Lopulta Viktor pystyy jopa ostamaan puvun kalliista merkkiliikkeestä, mitä hahmojen sopii vielä erikseen myöhemmin ihmetellä.

Eräässä vaiheessa Viktor nousee menestyksekkäästi uhmaamaan lentokentän johtavaa viranomaista, joka yrittää estää matkustajaa kuljettamasta laittomasti lääkkeitä sairaalle isälleen. Tapauksen seurauksena Viktorista tulee terminaalin liikkeissä työskentelevien ihmisten sankari. Ihailunsa osoituksena he lopulta tyrkyttävät tälle tavaralahjoja kuin mille tahansa julkkikselle.

Kuviossa mättää tietenkin se, että pikaruokaketjun ja ihmisoikeustaistelun välille on aika paha mennä vetämään yhtäläisyysmerkkejä. Monikansallisten yritysten näkökulmasta ylhäältä annettuja totuuksia totteleva kulutuskone on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin kaikkea kyseenalaistava, itsenäinen toimija.

Lopussa, kun Viktor viimein pääsee terminaalista, hän suuntaa heti ensimmäiseksi jazz-klubille. Kaiken logovyörytyksen jälkeen tämän hienon amerikkalaisen taidemuodon mukaan vetäminen tuntuu vain falskilta yritykseltä peitellä sitä, mistä elokuvan amerikkalaisuudessa todella on kyse.

Mainokset

2 vastausta to “Idän ääliö ostaa itsensä ihmiseksi”

  1. AvM said

    Olet täysin oikeassa. Terminaali on elokuva, josta ei ole mitään lupaa tykätä, ja kuitenkin se on ELOKUVALLISESTI valtavan nautittavaa työtä, nerokkaan elokuvakertojan vaivatonta briljeerausta. Ja Hanks on loistava. Ideologia Terminaalin kulissien takana on kuitenkin ällöttävä. Ennen kaikkea sen vuoksi, että leffa perustuu Karimi Nasserin elämään vesittäen ja trivialisoiden sitä joka käänteessä. Nasseri vietti jumissa Pariisin lentokentällä 18 vuotta elämästään (http://articles.latimes.com/1999/jul/14/news/mn-55716).

    Olen nähnyt Terminaalin kahdesti. Voisin katsoa sen kolmannenkin kerran.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: