Elämästä ja sen puutteesta – Nashvillestä Vuosaareen

helmikuu 6, 2012

Epäonnistuneiden elokuvien arvo on siinä, että ne valottavat mielenkiintoisesti parempien teosten hyviä puolia.

Katsoin lähes peräkkäin Robert Altmanin Nashvillen (1975) ja Aku Louhimiehen uutuuden Vuosaari. Molemmat risteilevät suuren hahmokatraan keskellä tietyssä kaupungissa tai sellaisen osassa.

Altmanin elokuva pursuaa elämää, iloa ja merkityksettömän oloista pulinaa. Samalla se ovelasti kuvaa Yhdysvaltojen kipupisteitä ja suhteuttaa niitä toisiinsa.

Louhimiehen elokuvassa kaikilla on paha olla, koska ihmiset eivät kohtaa toisiaan. Noin puolessa tunnissa tämä ajatus tulee alleviivatuksi hengiltä. Elokuva kestää kaksi tuntia.

Nashville kertoo tästä maailmasta ja sen kaikista väreistä. Vuosaari tuijottaa mustaa kuin siinä olisi koko maailma.

Mainokset

Yksi vastaus to “Elämästä ja sen puutteesta – Nashvillestä Vuosaareen”

  1. Nashville on todella hyvä elokuva. Se Ronee Blakleyn hermoromahdus livekonsertissa! Meryl Sreep yritti Rautarouvana jotain samaa siinä hallituksen kokous – kohtauksessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: