Osallistuimme välivuoden jälkeen Uneton48-lyhytelokuvakilpaan. Teemaksi annettiin ”kulttuurishokki”, joten saimme hyvän syyn seurata Zomban jalanjälkiä. Huuruisen viikonlopun seurauksena syntyi Non sono un razzista, ma…

Kärkikahinoihin emme tällä kertaa yltäneet, mutta maininta parhaasta kulttuurishokista sentään tuli. Paljon muutakin jännää finaalin ulkopuolelle jäi. Tässä muutamia mieltäni erityisesti lämmittäneitä riipaisuja.

Will Smithin pojat: Abraxas

Villilä Korporaatio: Rakkauden kivet

Savage Streets: Hovissaan Tampere-talon alla hän odottaa uneksien

spring

Harmony Korinen kovasti hypetetyssä ja sinänsä kelvossa Spring Breakersissa mätti kaksi asiaa: siinä oli liian vähän tissejä ja liian moralisoiva ote. Elokuvan ympärillä porisseen hypen nostan esille siksi, että juuri se sai minut odottamaan jotain Enter the Voidin kaltaista, hypnoottisesti kiehuvaa keitosta. Odotin ja toivoin, että elokuvan varsinainen bileosuus olisi viety paljon pidemmälle, niin sisällön kuin keston suhteen. Korine tarinallistaa taidepläjäystään aivan suotta.

Vähän tylsää gangstajuonta hauskempaa olisi ollut, jos James Francon ”paskaa” olisi käytetty vain entistä kiimaisempien kekkereiden ja monologien liukuvoiteena. Ne olisivat voineet aivan hyvin päätyä samaan kliimaksiin kuin nykyinen elokuva, onhan huipentumassa kyse pikemmin raiteiltaan karanneen fantasian kuin rikostarinan loogisesta lopputulemasta.

Holhoukseksi koin sen, että sheikkauskohdilta katkaistiin yhtenään lento kohtalokkailla äänimatoilla ja toiminnan tyhjyyttä alleviivaavilla painotuksilla. Aivan kuin Korine ei olisi aivan varma siitä, että yleisö näkee eron musiikkivideoihin.

Nerokkaaksi totesin naurettavan yksinkertaisen kikan, jota käytettiin naisten putkaan joutumista edeltävässä kemukohdassa. Kälyisen kännykameran kuvakohina yhdistettynä kuvamorffaukseen oli niin osuva kikka, että teki mieli taputtaa. Muutenkaan visuaalisesta annista ei tee mieli valittaa. Kuvaajana toiminut Benoît Debie on velho ja elokuvan räikeän värikylläinen ilme sellaista sorttia, joka kestää siirron filmiltä digitaaliseen muotoon. Kun elokuva näyttää näin hyvältä, se saa toivomaan kahta kauheammin, että Korine olisi sukeltanut vielä syvemmälle öljyiseen lihapataansa.

%d bloggers like this: