Sekalaisia kirjoituksia elokuvasta ja elokuvakulttuurista

Making-offit antavat elokuvanteosta typerän kuvan
Digisavu on kuolonkankeaa
Musiikkivideon anatomia ja Ochre Room – My Summer
Ensi-illan lähestyessä kaikki vaikeutuu
Viisi inhokkipiirrettä elokuvissa
Ensi-ilta ohjaajan näkökulmasta, osa 1
Ensi-ilta ohjaajan näkökulmasta, osa 2
Kolme kirjoitusta pahuudesta: Kuin raivo härkä ja läskipään ymmärtäminen
Kolme kirjoitusta pahuudesta: Attack the Block ja sympatiaa pikkupiruille
Kolme kirjoitusta pahuudesta: Hitleristä ei ole yksineläjäksi
Digitaalinen pakkopaita
Paras eksploitaatio on riittävän hyvää
In Memoriam: Ben Gazzara
Vuoden parhaat elokuva 2011
Parhaat elokuvat ikinä, osa 2
Parhaat elokuvat ikinä, osa 1
Katsoja tekee elokuvasta eheän
Lucio Fulci teki kauhusta kaunista
Digi tekee katsojasta ulkopuolisen
Suomalainen elokuva etsii itseään väärästä paikasta
Elokuvan totuutta etsimässä
Peter Falk ja vapauden kaipuu
Tarkovskin Solaris ja elokuville itkeminen
Ensimmäinen kuva unohtuu ensimmäisenä
Seura tekee kaltaisekseen, eli eläinrääkkäyksen vaikuttavuudesta
Pelielokuvien ongelma
Kun ulkonäkö pettää
Tahdon kiihottavampia elokuvia
Paul Thomas Anderson on postmodernin elokuvan guru
Vuoden muita paremmat elokuvat
Finnkino ei osaa näyttää elokuvia
Kauden 2010 värit
Huumori tekee hulluksi
Michael Mannin huonot biisit
Miksi elokuvantekijät eivät puhu elokuvista?
Hyvää ja huonoa hienoa kuvausta
Syystä sorretut
Kerro, mita näit
Menetetty mahdollisuus
Olin fiksumpi kuin Kubrick
Älä luota itseesi
Seuraa kaavoja vain jos teet sen paremmin kuin muut
Michael Baylle mainonta ja kerronta ovat yhtä
Scorsese tasapainoilee keinotekoisuuden ja todellisuuden rajalla
Parhaita elokuvia on liikaa listattavaksi
Toimintaa, lainausmerkeissä
Tuoreita kasvoja

Indie

Uneton48 esitteli lyhytelokuvien ammattimaistunutta kirjoa
Uneton48 juhlistaa elokuvanteon absurdiutta
Ääripäät kohtaavat Suomi-indien uutuuksissa
10 casting -vinkkiä ruohonjuuritason tekijöille
Utuisia elokuvia
Uneton 48 -finalistit 2010
Uneton 48 vapauttaa elokuvantekijän ahdistuksesta
2010-luvun paras suomalainen elokuva saattaa olla indietä
3D on indien ja katsojan tappio

Elokuvakohtaisia kirjoituksia

The American
Attack the Block
Black Dynamite
Black Swan
Blue Collar / Osasto 291 – Detroit
Blue Valentine
The Cabin in the Woods
Carnage
Det är en dag imorgon också
Drive
Ennen aikojaan
Enter the Void
Essential Killing
Eyes Wide Shut
Gangs of New York
Ghost Dog – Samuraiden tapaan
The Ghost Writer
The Girl with the Dragon Tattoo
Haamujengi
Le Havre
Hugo
Hyvä poika
Inception
Iron Sky
Kiertue
Kiinalaisen kiristäjän murha
Kuninkaan puhe
Kova kuin kivi (1, 2, 3)
Kuin raivo härkä
Lost in Translation
Machete
Magic Mike
Mitä meistä tuli
Mission: Impossible – Ghost Protocol
Moonrise Kingdom
Moottoripyöräcowboy
Paha perhe
Pina
The Predators
Profeetta
Prometheus
Rakkautta italialaisittain
Rare Exports (1, 2)
Salt
Sammakot
A Serbian Film
Shame
Skyfall
Shutter Island – Suljettu saari
Social Network
The Sopranos
Sotahevonen
Sota ja rauha
Tappajahai
Taru sormusten herrasta -trilogia
This Must Be the Place (1, 2)
Terminaali
Tintin seikkailut (1, 2)
Transformers – Kuun pimeä puoli
The Tree of Life (1, 2, 3)
U23D
Valkoinen nauha
Vuosaari
Winter’s Bone

Studiosukellus

Tutkimusmatka Fordin, Hawksin ja Wilderin maailmaan

Osa 1: Ford, Hawks, Wilder
Osa 2: Liukuhihnatuotteiden maukkaudesta
Osa 3: Avantin huoleton lumo

Kuvainhalkoja

Kuva-analyysejä

Hienovaraista briljeerausta (Presidentin miehet/All the President’s Men, 1976)
Coppolan Keskustelu kolmessa minuutissa (Keskustelu/The Conversation, 1974)
Malick ja maailmat kuvien välissä (The New World, 2005)
Coenin veljeksille sarjakuvamaisuus ei ole vain vitsi (A Serious Man, 2009)
Coenin veljesten lempeys (A Serious Man, 2009)
Gangsteri kurottaa kohti parempaa elämää (Carlito’s Way, 1993)
Salaliitot punotaan kuvien takana (Ansa – Parallax View, 1974)
Ohjaajan vaiko katsojan heikko hetki? (Suden aika, 2003)
Eyes Wide Shut ja Kubrickin biljardiottelu (Eyes Wide Shut, 1999)
Juttutuokioita perheen piirissä (Maailmojen sota, 2005 ja Perhetarina, 1961)
Kameran kaikkinäkevä katse (Minority Report, 2002)
Katso maisemaa ja katsot ihmistä (Vain unelmilla on siivet, 1972)
Puheen todellinen yleisö (Amistad, 1997)
Tintti ja kolonialismi (Tintin seikkailut, 2011)

Pieniä huomioita

Vähän homoa
Miesterapiaa
Gilliamin kuvakarkit
Mies paikallaan
Kuvattu Jameksen kameralla!
Kuka tökkii suomalaista kuvaajaa?
Alkukuvavisa, osa 1
Alkukuvavisa, osa 2

Haastatteluja

Jarno Hänninen
Ismo Kiesiläinen
Kleber Mendonca Filho

Näkäräisiä

Lyhytelokuvia

Ihmisen luonto
Äideistä parhaimmat
Autoportrait Microscopique
Piknik
Karnevaali
Subaudition – Alms of the Sun
Radiopuhelimet – Hauki puhuu
Ochre Room – My Summer

Omat elokuvat

Kirjoituksia Monadi-Filmin elokuvista

Zomba tekijäänsä odottaa
Agorafobia – Ekan kerran jännittävyydestä
Kuinka minusta tuli Agorafoobikko, osa 1: Ajolähtö
Kuinka minusta tuli Agorafoobikko, osa 2: Enemmän kuin näyttelijöitä
Kuinka minusta tuli Agorafoobikko, osa 3: Zombit ovat ongelmallisia
Kuinka minusta tuli Agorafoobikko, osa 4: Miksi Agorafobia myöhästyy
Kuinka minusta tuli Agorafoobikko, osa 5: Kuvaustilanteen ekstaattisuudesta

%d bloggers like this: